Vuoden kuluttua pidettävät eduskuntavaalit voittaessaan SDP:llä olisi käytännössä edessä valinta, kumpi keskustasta ja kokoomuksesta päätyisi puolueen seuraksi hallitukseen.

Poliittisen historian kolme suurta SDP, keskusta ja kokoomus ei ole ollut yhteisessä hallituksessa sitten sotavuosien.

SDP:n etumatka kokoomukseen on ollut viime aikojen puoluekyselyissä noin seitsemän prosenttiyksikköä, joten paljon pitäisi muuttua, että järjestys ennen vaaleja vaihtuisi. Voittaja lähtee kasaamaan seuraavaa hallitusta, joka on muodoltaan mallia ”enemmistö”.

Päälle 16 prosentin lukemista on pudottu alle 14 prosentin numeroihin ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun 2025. Eduskuntavaalien 11,3 % romahduksesta on sentään päästy ylöspäin, mutta suunta on jälleen alas.

HALLITUSSPEKULAATIOIDEN näkökulmasta keskustan numeroilla on väliä muun muassa siksi, että puolue on tuoreiden tietojen valossa myös SDP:n kannattajien ykkössuosikki SDP:n hallituskumppaniksi.

HS:n mukaan keskustan valitsee jopa 40 prosenttia SDP:n kannattajista, kun toiseksi suosituimman puolueen vasemmistoliiton suosio jää liki puolet pienemmäksi. Kokoomuksen nimesi kyselyssä mieluisimmaksi hallituskumppaniksi vain 11 prosenttia SDP:n kannattajista.

SDP ja keskusta eivät kuitenkaan pysty kahdestaan muodostamaan enemmistöhallitusta, joten kumppaneita tarvittaisiin luultavasti ainakin pari kappaletta lisää.

Nykyisillä luvuilla enemmistöön riittäisi esimerkiksi Marinin hallituksen kokoonpano, mutta sen toistamisen kepujohtaja Antti Kaikkonen on torpannut myös julkisuudessa.

Eduskunnassa keskusta on koettanut tehdä pesäeroa punavihreään oppositioon esimerkiksi omilla välikysymyksillä hälventääkseen syytöksiä vasemmiston apupuolueesta.

VIISIKKOHALLITUKSESTA vain neljän mukanaolo tulevassa hallituksessa tekee enemmistön saamisen jo hieman tukalammaksi mutta nykyisin luvuin toki edelleen mahdolliseksi.

HS-gallupin perusteella sellainen ei kuitenkaan syntyisi joidenkin haaveilemasta SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n liittoutumisesta, sillä niiden yhteiskannatus yltää noin 48 prosenttiin.

Luku on jo nyt kymmenen prosenttiyksikköä korkeammalla kuin 2023 vaaleissa ja sen säilymiseen nykytasolla tai nousemiseen vielä korkeammalle kannattaa suhtautua ainakin varauksella.

Keskustaa tarvittaneen siis kokoomuksen vaihtoehdoksi puhtaan matemaattisesti. Perussuomalaisten kanssa kun hallitusta ei synny Antti Lindtmaninkaan (sd.) puheenjohtajuuden aikana.

Historian valossa vaikuttaa todennäköiseltä, ettei SDP:kään voita eduskuntavaaleja ainakaan nykyisten kannatusmittausten kaltaisilla lukemilla. Yli 24 % äänistä eduskuntavaaleissa on saanut viimeksi Anneli Jäätteenmäen keskusta vuonna 2003 ja yli 23 % Matti Vanhasen keskusta vuonna 2007.

Perussuomalaisten nousun jälkeen yksikään eduskuntavaalien voittajapuolue ei ole enää yltänyt edes 22 prosentin lukemiin. Kokoomus ei ole vaalivoittajanakaan päässyt yli 21 prosenttiin.

SDP:N VINKKELISTÄ hallituksen kokoamisen vaihtoehdot ovatkin paperilla sitä paremmat mitä korkeampana sen oma kannatus säilyy ja mitä säällisempänä keskustan kannatus pysyy.

Kahden kolmen prosenttiyksikön pudotus kummankin kannatuksessa tietäisi jo matemaattisia ongelmia, sillä keskusta tuskin juoksee kiljuen SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden liittolaiseksi, eikä RKP:n peruskannatus lisää tuhottomasti vaihtoehtoja.

Kokoomus tietää tämän ja voisi vaalit hävitessäänkin pelata pikkusikaa SDP:n kaukalossa.